Nyt on läjäpäin hyviä uutisia, vaikka elämä onkin allekirjoittaneella muuten potkinut laidasta laitaan. Mutta ennen kuin luette lisää, käykää tykkäämässä Enchanting Whispers shelttien facesivusta. Kaikki koirapäivitykset tulee ajantasalla sinne, tänne blogiin isona könttinä jälestäpäin.
https://www.facebook.com/ewhelties
Aloitetaan Lukasta, joka kävi muutama viikko sitten selkäkuvissa. Eilen näkyi lausunto KoiraNetissä LTV0 VA0 SP0 eli selkä todettiin täysin puhtaaksi. Aion tästä eteenpäin kuvata kaikki jalostukseen käyttämäni koirat myös selän osalta, sillä en todellakaan ymmärrä "terve kunnes toisin todistetaan" -periaatetta eli esim. olen kuullut sanottavan että LTV1-koiraa ei voida käyttää jalostukseen, mutta tutkimatonta voidaan. Tämä on jotain mitä oma aivokapasiteettini ei vain voi käsittää :D
Myös polvi- ja silmälausunnot käytiin uusimassa ja polvet edelleen 0/0 ja silmät ok lukuunottamatta ylimääräisiä ripsiä. Lukan tämänhetkiset jälkeläiset on suurimmilta osin tutkittu (ja ne terveystulokset ovat aika komeaa katseltavaa), joten loppuvuodesta onkin näillä näkymin tulossa lisää pikku-Luksuja.
Sitten Elle, jonka tarkkeja jännitin kuollakseni, tai no en muuten, mutta lonkkia. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa kun kuvia eläinlääkärin kanssa katseltiin ja vaikka tuskin ihan A:na tulevat takaisin niin omaankin silmään ne näyttivät sen verran hyviltä, että Ellen kanssa uskaltaa nyt hyvillä mielin harrastaa. Eläinlääkärin arvio lonkista oli B:t, kyynärät lähtivät 0/0, selkä priimana, polvet 0/0 ja silmät terveet (eikä edes ripsiä). Odotellaan kuitenkin vielä tulokset liitosta.
Ellen kanssa oli eläinlääkäriasemalla pieni hyvin Ellemäinen episodi. Kun Luka sai unilääkkeet selkäkuvia varten, ei mennyt kuin 5min niin oli jo täydessä unessa. Elle oli sitä mieltä että hän ei muuten nukahda ja lopulta meni reilut 45min että Elle saatiin siihen tilaan että kuvat oli mahdollista ottaa, ei kuitenkaan silloinkaan vielä nukkunut, vaikka lääkeannosta oli lisätty siihen pisteeseen asti ettei enempää enää uskaltanut laittaa. Ihme otus :D
Tässä vielä Ellen menoa agikentällä. Loppujen lopuksi vähän me ollaan agi tehty, mutta koira oppii niin älyttömän nopeasti että pienilläkin treenimäärillä on perusjutut jo suht' hyvällä mallilla. Rimat ovat tällä hetkellä puoliksi maassa ja puomia ei olla tehty ennen kokonaisuudessaan muiden esteiden yhteydessä, mikä nyt paistaa läpi tuossa viimeisessä pätkässä (oli tosin koko treenisession ainoa läpijuoksu). Lujaa ja melkoisella raivolla se kuitenkin menee ja mulla on oikeesti täysi työ ehtiä ohjauksiin, joihin olen poikien kanssa tottunut ehtimään ihan hyvin. Agi on kyllä niin Ellen laji kun saa kanavoida energiaansa liikkeeseen. Kyllä mulla aikamoinen timantti on käsissäni kunhan en nyt itse sössi sen kanssa asioita :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti