sunnuntai 23. helmikuuta 2014

FI AVA!!!

Tämä päivä oli juurikin sellainen, jonka tulen muistamaan aina yhtenä elämäni onnellisimmista päivistä. Agility ei koskaan ole ollut minulle pakkomielle tai liian vakava harrastus, mutta näin pitkäaikaisen tavoitteen ja haaveen saavuttaminen tuntuu ihan mahdottoman hyvältä, piti käskeä kepoa nipistämään itseäni ettei kaikki olisi ollut vain liian hyvää unta. Todellista tottahan tämä tuntuu kuitenkin olevan.

Tuloksellisesti huikea kisapäivä takana: 4 rataa, joista 3 nollaa. Lukalle yksi (sij.5) ja Jasulle tuplat (sij. 5 ja 2.)ja viimeinen valioitumiseen vaadittu SERTI jota ollaan metsästetty ihan järkyttävän pitkät neljä vuotta ja kymmeniä kertoja se on ollut ihan liian lähellä. Ensimmäinen koirani, jolla tulee aina olemaan se suurin paikka sydämessäni, on nyt agilityvalio. Yhdessä Jasun kanssa tämä laji aloitettiin ja matkan varrelle on mahtunut isoja monttuja (kinnerleikkaukset sun muut) ja niitä huippuhetkiä, mutta aina radalla tunnen tietynlaista yhteyttä tuohon koiraan ja se on selvää että me molemmat nautitaan lajista ihan yhtä paljon :)

Palkintojenjaossa alkoi sitten auttamattomasti onnenkyyneleet valua pitkin poskia, koska vasta siinä vaiheessa sain tietää että serti tuli meille. Eikä puhettakaan siitä näystä kun katsoin itseäni kotona peiliin meikit levinneenä ja silmät punaisena, eikä näkyä kaunistanut yhtään se että oon keskiviikosta asti ollut ihan järkyttävässä flunssassa :D

Lukan radoista ei kummemmin kerrottavaa jälkipolville, eka radalla näkyi taas että oltiin täysin uudessa hallissa, joten siitä hyl. Tokalta hirvee vääntönolla ja sekä koira että ohjaaja täysin kuutamolla, tosin huomattavasti parempaa tekemistä kuin eka radalta. Lukan käytös radan ulkopuolella ei kyllä häikäissyt tänään. Piti vaihtaa Lukan panta Jasun parempaan pantaan kun riuhtoi jokaisen ohikulkevan sheltin perään ja sit alkoi aina hirvee kakominen. Mutta kyllä Lukakin siitä pikkuhiljaa rauhoittui pienen muistuttelun jälkeen.

Tämä kisakausi pyörähti varsin hienosti käyntiin, Jasu tarvitsee enää 2 perusnollaa SM-kisoihin kun tuplatkin on nyt plakkarissa, joten me päästään sinne sit toivottavasti koko tiimillä! Alla kuvia meidän tähänastisesta agiurasta Jasun kanssa, toivottavasti saamme jatkaa yhdessä vielä pari kautta :)

Ekat epikset v.2008. Saman vuoden kesäkuussa kävimme alkeiskurssin
Kuva meidän ekalta nollaradalta ja toisista vir.kisoista  5/2009
v.2009
Piirinmestaruus joukkuekultaa v. 2010
Valiokello käyntiin 1/2010...siitä asti tätä on odoteltu :D
Nuorten SM-kisat, karsintaradan voitto, mutta helppo finaalirata sössittiin. v.2011

Marraskuussa 2012 päästiin huippuvireeseen...sitten tuli takaisku...
...josta toivuttiin hyvin ja 2013 kesällä palattiin jo kisakentille :)

Pieni suuri mies: *FI AVA TK1 DASH'ING ENCHANTING EGO*
Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia tukijoukkoja, kaikkia meitä kannustaneita, kasvattajaa, kouluttajia, kepoa...ilman teitä tämä ei olisi ikinä ollut mahdollista.

12 kommenttia: