tiistai 25. elokuuta 2015

Dog shows - and everyone loses their minds

Elle pyörähti Rovaniemen ryhmänäyttelyssä tuloksin JUN ERI JUK1 SA. Tuomarina Cathy Delmar, jonka kehässä kävimme Lukan kanssa viime vuonna. Luka oli tuomarille aivan liian too strong, joten ajattelin että voisi tykätäkin keskenkasvuisesta tsirpula kettuneidistä. Arvosteluun nähden tulos oli kumman hyvä ja sieltä tuli sellaista settiä mitä en itse ihan kuittaa, mutta kaikilla on mielipiteensä. Ellen kehäkäytöksessä oli parantamisen varaa, varsinkin pn-kehässä. Seisoi nätisti kun tuomari ei katsonut mutta aina kun tuli kohdalle niin juuri silloin Elsi päätti että nyt riitti seisoskelu ja päätti istahtaa. Liikkeissä keskittyi maassa oleviin kiviin ja tuoksuihin, joten ei liikkunut yhtään normaali draivilla. Pisteenä i:n päälle takana tuleva koira tuli Ellen mielestä liian lähelle, jolloin pyörähti pari kierrosta räyhäten ympäri ja nappasi vielä näyttelyhihnan suuhunsa. Parit nätötreenit olis varmaan ihan paikallaan. Seuraavat näytelmät loppuvuodesta ja messari lähinnä olisi haaveissa, ehkä myös Jyväskylä. Ainiin, tuomiopäivä on nyt varattu 28.9 ja kettu läpivalaistaan kyynärien, lonkkien ja selän osalta. Myös silmät ja polvet tsekataan samana päivänä.

Palataan koiranäyttelyihin. Näyttelyn jälkeen monet luonnollisesti päivittävät someen koiriensa tulokset (niin myös minä), mahdollisesti sanovat sanottavansa tuomarista (varsinkin jos omat koirat eivät pärjänneetkään yhtä hyvin kuin edellisenä viikonloppuna), mutta leukani loksahti tosissaan siinä vaiheessa, kun luin tilapäivityksen, jossa avoimesti, mitään kiertelemättä mollattiin toisten koiria. En henkilökohtaisesti ymmärrä, miksi joku menee rajan yli pahoittaaksen toisten mielen ilman mitään syytä ja miksi asioita ei voi tulla sanomaan suoraan kasvotusten tai vaikka yksityisviestillä vaan ne pitää julkistaa kaikkien nähtäville somessa. Jokin asia koiranäyttelyissä tekee fiksutkin aikuiset ihmiset tekemään typeriä asioita. Ei agipiireissä törmää tällaiseen, mutta näyttelyissä tämä on jopa yleistä. Ei mulla tulisi mieleenkään kirjoittaa facebookkiin tai tänne blogiin, jos jonkun toisen koira ei miellytä mun silmää, muutenkin harvemmin arvostelen koiria ulkonäön perusteella, vaikka olen varmaan joskus maininnut ääneen jos joku koira liikkuu todella huonosti.

Mutta sitten iloisempiin juttuihin. Ensi viikolla saamme Iina Asunnan kouluttamaan Ouluun ja menossa mukana Ellen kanssa. Agin alkeiskurssi Rovaniemellä saatiin päätökseen ja oli mitä mahtavinta kouluttaa innokkaita koirakoita :)

2 kommenttia:

  1. Samaa mieltä että näyttelyt ovat joillekkin henki ja elämä ja ihan normaalit käytöstavat unohtuvat. Menee maku koko näyttelyistä vaikka muuten ois kiva käydä ihan ilman sen kummempaa pärjäämistäkään :D

    VastaaPoista
  2. Täällä on niin samat fiilikset. Onneksi suurin osa näyttelyharrastajistakin osaa olla asiallisesti, mutta joukkoon kuitenkin mahtuu näitä aikuisia ihmisiä, jotka vaan jaksavat ihmetyttää käytöksellään :D

    VastaaPoista